Ulkoseinien lämmöneristäminen

FF-PIR on tehokkaimpia markkinoilla yleisesti käytettävistä lämmöneristemateriaaleista, jonka lämmönjohtavuus on λDeclared 0,022 W/mK. FF-EPS taas on erittäin kustannustehokas seinien lämmöneriste, jonka lämmönjohtavuus on λDeclared 0,031 W/mK. FF-PIR- ja FF-EPS-eristeet soveltuvat niin uudisrakentamisen passiivi- ja lähes nollaenergiarakentamiseen (nZEB) kuin myös vanhojen rakennusten lisälämmöneristämiseen

FF-PIR-eristeillä saavutetaan mahdollisimman ohuet ja tiiviit rakenteet. Rakennettaessa passiivi- tai lähes nollaenergiataloja eivät rakennepaksuudet kasva juurikaan verrattuna perinteisillä eristeillä tehtäviin normitaloihin. Rakenteissa ei myöskään tarvita erillisiä ilman- tai höyrynsulkukerroksia. FF-PIR-eristeiden pinnalla olevat alumiini- tai muovilaminaatit omaavat erittäin korkean vesihöyrynvastuksen ja FF-PIR-eristeet toimivat rakenteissa myös höyrynsulkuna. Levyjen saumoissa ja liitoskohdissa suositellaan käytettäväksi elastista saumavaahtoa sekä liitoksiin soveltuvia höyrynsulku- tai alumiiniteippejä.

FF-PIR-eristeet soveltuvat käytettäviksi erinomaisesti eri runkomateriaalien kanssa. Runkomateriaalina voi olla; puu, teräs, betoni, betonielementti, tiili, kevytbetoni (siporex) tai kevytsoraharkko

FF-PIR- ja FF-EPS-eristeiden käyttö erilaisissa seinärakenteissa

FF-PIR-eristeitä voidaan käyttää ulkoseinissä eri runkomateriaalien kanssa. Käytettäessä puuta runkomateriaalina voidaan rakenne toteuttaa ns. täys PIR-seinä, jolloin runkotolppien K600 väliin asennetaan FF-PIR 100 mm tai 150 mm K600 -levy. Toinen yhtenäinen levykerros asennetaan sisä- tai ulkopuolelle. Asennettaessa toinen levykerros sisäpuolelle sen paksuus voi olla mikä vaan kohteeseen parhaiten sopii (30-150 mm). Tehtäessä toinen levykerros kantavan rungon ulkopuolelle rakenteen oikean kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi tulee ulkopuolisen eristeen paksuus olla yhtä suuri tai suurempi kuin runkojen välissä olevan FF-PIR eristeen. Toteutettaessa toinen levykerros kantavan rungon ulkopuolelle tällä tavalla saadaan lähes nollaenergiataloon optimaalinen kylmäsillaton ulkovaippa. Käytettävät eristepaksuudet määräytyvät halutun u-arvon mukaan

Mikäli tehdään niin sanottu hybridirakenne, asennetaan runkotolppien ulkopuolelle normaalisti tuulensuoja, runkotolppien väliin FF-EPS-eriste tai pehmeä mineraalivilla eriste sekä runkotolppien sisäpuolelle FF-PIR- tai Finnfoam-eristelevyt yhtenäisenä kerroksena, saumat tiivistäen elastisella saumavaahdolla ja saumat teipattuna. Eristepaksuudet määräytyvät halutun u-arvon mukaan. Tällä tavoin rakenteesta saadaan ehdottoman tiivis ja energiataloudellinen rakenne.

Ulkoseinän runkomateriaalina voi olla myös betoni, tiili tai kevytsoraharkko, jolloin FF-PIR- tai FF-EPS-eristelevy asennetaan sisäpuolisen rungon ulkopuolelle yhtenäiseksi kerrokseksi. FF-EPS- ja FF-PIR-levyjen ulkopinta voidaan verhoilla puujulkisivulla tai levyrappausjärjestelmällä sekä vanhennettuun FF-EPS-levyyn tehdä rappaus suoraan levyn pintaan. Esimerkiksi lukkopontatut FF-EPS-eristelevyt asennetaan rungon ulkopuolelle yhtenäiseksi eristekerrokseksi laastiliimaamalla tai asentamalla ne PU-liimavaahdolla kiinni kantavaan seinään ja kiinnitys varmistetaan muutamalla mekaanisella kiinnikkeellä. Betoniseinä lämmöneristettynä FF-EPS-eristeillä ei tarvitse erillistä höyrynsulkua. Käytettävä eristepaksuus määräytyy halutun u-arvon mukaan. Esimerkiksi jos halutaan päästä lähelle nZEB tasoa, tulisi seinän u-arvo olla vähintään 0,12, jolloin käytettävä FF-EPS:n eristepaksuus on 250 mm.

Alla olevassa taulukossa on muutama esimerkkiseinärakenne.