Vikasietoiset ja homehtumattomat lämmöneristeet ovat lähes nollaenergiatalon perusta
Nollaenergiataloissa ei tarvitse olla varsinaista lämmitysjärjestelmää, vaan ne lämpenevät koneiden ja ihmisten hukkalämmöllä ja talviaikaan tarvittava lisälämpö voidaan tuottaa hyvin kevyillä lämmitysjärjestelmillä. Rakenteellinen energiatehokkuus eli hyvin lämmöneristetty ja tiivis rakennuksen vaippa, johon kuuluvat myös ikkunat ja ovet, onkin passiivi- ja nollaenergiatalojen perusta. Passiivitalokonsepti perustuukin vain hyvin lämmöneristettyyn vaippaan, jolla rakennuksen energiankulutus minimoidaan, kun taas nollaenergiatalo tarvitsee lisäksi omaa energiantuotantoa. Finnfoam on tutkinut ja kehittänyt rakenneratkaisuja erityisesti passiivi- ja nollaenergiatalojen eristystarpeisiin, jotka perustuvat vikasietoisiin ja homehtumattomiin koviin lämmöneristeisiin.
Kun ollaan selvästi plussan puolella, on valtaosissa rakennuksia vaipan eristyskyky riittävä hukkalämmön määrään nähden, mutta pakkasella ja erityisesti kovilla pakkasilla lisälämmön tarve kasvaa nopeasti todella suureksi. Passiivi- ja nollaenergiataloissa hyvin lämmöneristetty vaippa pitää sisäilman vedottomana. Lisäksi vaipan eristyskyky on riittävä hukkalämmön määrään nähden pikkupakkasilla ja vasta kovilla pakkasilla esiintyy lisälämmön tarvetta. Koska hukkalämmönmäärä on esimerkiksi omakotitalossa suhteellisen vakio, vaikuttaa rakennuksen koko rakenteiden u-arvoja määritettäessä.
Lähes nollaenergiatalon rakenteiden u-arvot ovat normaalisti näissä vaihteluväleissä:
- alapohja 0,1…0,06
- seinät 0,12…0,08
- yläpohja 0,08…0,06
Seuraavissa osiossa on kerrottu eri lämmöneristemateriaalien ominaisuuksista ja kunkin materiaalin oikeista käyttökohteista.
Kosteusteknisesti turvallisten Finnfoam-, FF-EPS- ja FF-PIR-eristeiden asentaminen on erittäin helppoa ja nopeaa. Tarkkojen ponttiliitosten ansiosta rakenteista on helppo toteuttaa tiiviitä ja energiatehokkaita. Näillä tuotteilla pystytään toteuttamaan kaikkiin käyttökohteisiin optimaaliset ratkaisut, joilloin rakenteista saadaan kokonaistaloudellisesti erittäin tehokkaita ja pitkäikäisiä.
Finnfoam-, FF-EPS- ja FF-PIR-lämmöneristeiden eristyskyky paranee myös mitä kylmempää on, sillä tiiviiden eristeiden sisällä ei voi tapahtua konvektiota eli ilmavirtauksia. Huokoisissa rakenteissa ilmavirtaukset lisääntyvät eristeen sisällä lämpötilaeron kasvaessa, mikä heikentää rakenteen eristyskykyä merkittävästi juuri silloin kun sitä tarvittaisiin eniten.
Finnfoam – luja, homehtumaton ja vettymätön solurakenteensa ansiosta
Finnfoam- eli XPS-lämmöneristeen lujaan ja täysin yhtenäiseen sekä suljettuun solurakenteeseen ei pääse syntymään hometta, mikä on todistettu rankimmissa VTT:n tutkimuksissa. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus, koska vesihöyryn virtaussuunta rakenteissa vaihtelee tänä päivänä vuoden aikojen mukaan. Nykyaikaisissa viihtyisissä passiivitaloissa sisäilman lämpötilaa viilennetään kesällä esim. passiivisella maalämmöllä tai ilmalämpöpumpulla, joka saa aikaiseksi sen, että vesihöyry virtaakin ulkoa sisäänpäin.
Finnfoamin vesihöyrynvastus on suuri. Suuri vesihöyrynvastus perustuu sen solurakenteeseen (ei pinnoitteisiin) ja on näin sama läpi koko eristeen. Finnfoamilla eristetyissä rakenteissa lämmöneristeellä on rakenteen suurin vesihöyrynvastus. Tämä rakenne toimiikin kuten yhtenäinen puurakenne, joka on todettu toimivaksi monen sadan vuoden kenttäkokeissa. Finnfoamin eristyskyky on noin 4 kertaa puuta parempi ja vesihöyrynvastus on yli 2 kertaa suurempi. Finnfoam ei kuitenkaan lahoa tai mätäne vaikka solun sisällä olisi mikropisara vettä. Tämä vesi ei pääse valumaan eikä sinne voi myöskään muodostua hometta. Finnfoamia käytetään yleisesti myös höyrynsulkuna huokoisten lämmöneristeiden kanssa rakenteiden sisäpinnassa eli puhutaan ns. höyrynsulkuratkaisusta.
Vettymättömyytensä ja lujuutensa puolesta Finnfoam on paras ja pitkäikäisin eriste maassa tapahtuviin lämmöneristyksiin eli esimerkiksi routaeristämiseen niin piha-alueilla kuin rakennusten ympärillä, kellarin seiniin ja maanvaraisiin alapohjiin. Finnfoam on myös erinomainen seinien ja yläpohjan lämmöneriste, mutta nollaenergiataloissa rakennepaksuudet sillä kasvavat turhan suuriksi ja näissä kustannustehokkaampia tuotteita ovatkin FF-EPS ja FF-PIR.
Tänä päivänä alapohjan eristepaksuuksia kasvatettaessa on erittäin tärkeää kasvattaa samassa suhteessa eristeen lujuutta. Jos näin ei tehdä, eristeen kasaan puristumisesta aiheutuva betonilaatan painuminen voi muodostua ongelmaksi. Suosittelemme, että alapohjan eristys tulisikin tehdä lujuusluokan F-200 (pitkäaikainen puristuslujuus 90 kPa) tai F-300 (pitkäaikainen puristuslujuus 130 kPa) Finnfoam-levyillä. Finnfoam ei painu kasaan ja kestää hyvin kuormia, vaikka eristepaksuutta kasvatetaan.
Vettymättömistä Finnfoam-lämmöneristeistä poiketen eivät FF-EPS eikä FF-PIR sovellu routaeristeeksi maahan asennettavaksi, koska FF-EPS ja FF-PIR eivät kestä vettymättä routaeristeeseen kohdistuvaa sulatus–jäädytysrasitusta, joka osoittaa routaeristeen pitkäaikaiskestävyyden.
FF-PIR
FF-PIR-lämmöneristelevyt valmistetaan polyuretaanista. Polyuretaanieristeet (PU) jaetaan raaka-aineseoksen mukaan PUR- ja PIR-eristeisiin. PIR-eristeiden palonkesto-ominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin PUR-eristeiden. Finnfoam Oy valmistaakin ainoastaan PIR-eristeitä.
PU-eristeitä on perinteisesti käytetty kohteissa, joissa on tarvittu hyvää lämmöneristyskykyä mahdollisimman ohuella rakennepaksuudella. Tästä hyviä esimerkkejä ovat kylmävarastot ja -laitteet. Tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja nollaenergiatalorakentaminen ovat luoneet voimakkaasti kasvavaa tarvetta kosteusteknisesti turvallisille ja tehokkaille lämmöneristemateriaaleille myös asuinrakentamisessa, etteivät rakennepaksuudet kasva liian suuriksi. Lisäksi ääriolosuhteiden yleistyminen on kasvattanut tarvetta tehokkaille ja homehtumattomille lämmöneristeratkaisuille. Finnfoam Oy vastasi tähän kysyntään laajentamalla tuotevalikoimaansa ja tuomalla markkinoille FF-PIR-lämmöneristeet vuonna 2014.
Tehokas seinien ja kattojen lämmöneriste
FF-PIR-eristeiden lämmönjohtavuus λDeclared on 0,022 W/mK. Polyuretaanin parempi lämmöneristyskyky verrattuna muihin solumuovieristeisiin perustuu solujen sisälle vaahdotusprosessissa jäävään kaasuun, jonka lämmönjohtavuus on vain noin puolet ilman lämmönjohtavuudesta. FF-PIR toimiikin hyvin lämmöneristeenä seinissä ja yläpohjissa, joiden eristepaksuutta voidaan ohentaa todella merkittävästi verrattuna esimerkiksi perinteisiin huokoisiin lämmöneristeisiin. Tällä saavutetaan merkittäviä säästöjä muissa rakenteissa ja rakentamiskustannuksissa.
Seinissä ja yläpohjissa FF-PIR:llä pystytään toteuttamaan helposti todella tiiviitä rakenteita, mikä on energiatehokkuuden ja rakenteiden toimivuuden kannalta erittäin tärkeää. FF-PIR-levyjen täysin yhtenäinen polyuretaaniydin on jo itsessään tiivis materiaali, jonka tiiveyttä levyjen pinnoilla olevat alumiini- tai muovipinnoitteet parantavat vielä merkittävästi. Kun levyjen väliset saumat teipataan alumiini- tai muovihöyrynsulkuteipeillä, saadaan rakenteista täysin tiiviitä. FF-PIR-lämmöneristeissä kuten ei Finnfoam eikä FF-EPS-eristeissäkään voi esiintyä konvektiota eli ilmavirtauksia, jotka heikentävät talvella huokoisten eristeiden laskennallista eristyskykyä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia.
Valitse routa- ja lattiaeristeeksi aina Finnfoam
FF-PIR:ä ei tulisi käyttää lämmöneristeenä alapohjissa, joissa se joutuu kuormituksen alaiseksi. FF-PIR:n lyhytaikainen puristuslujuus, joka mitataan 10 prosentin kasaanpuristumalla, on vain 100 kPa ja pitkäaikainen puristuslujuus 20 kPa (n. 2 tonnia/m²) 2 prosentin kasaanpuristumalla. Tänä päivänä alapohjan eristepaksuuksia kasvatettaessa on erittäin tärkeää kasvattaa samassa suhteessa eristeen lujuutta. Jos näin ei tehdä, eristeen kasaanpuristumisesta aiheutuva betonilaatan painuminen voi muodostua ongelmaksi. Suosittelemme, että alapohjan eristys tehdään lujuusluokan F-200 (pitkäaikainen puristuslujuus 90 kPa) tai F-300 (pitkäaikainen puristuslujuus 130 kPa) Finnfoam-levyillä. Finnfoam ei painu kasaan ja kestää hyvin kuormia, vaikka eristepaksuutta kasvatetaan. FF-PIR ei pärjää myöskään kustannustehokkuudessa Finnfoam F-300 ja F-200 laaduille, koska se on hinnaltaan reilusti yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin Finnfoam.
FF-EPS
FF-EPS-lämmöneristyslevyt ovat lattioiden, seinien ja kattojen eristämiseen suunniteltuja EPS-eristeitä. Uuden valmistusmenetelmän ansiosta seinien ja kattojen eristämiseen suunniteltu FF-EPS 60 S on huomattavasti perinteistä EPS-lämmöneristettä kustannustehokkaampi. Uusi teknologia mahdollistaa paremman lämmöneristyskyvyn suhteessa tiheyteen eli sillä saadaan aikaan entistä parempi eristyskyky kevyemmillä levyillä. Lisäksi valmistusteknologialla pystytään muokkaamaan tuotteen ominaisuuksia asiakkaan vaatimusten mukaan.
FF-EPS 60S -seinä- ja -kattoeristeen eristyskyky eli λD 0,031 W/(mK). Levykoko 1200x600 mm helpottaa asentamista ja mahdollista ristiinladonnan sekä lukkopontattu reunaprofiili varmistaa kylmäsillattoman tiiviin eristekerroksen. Levyn toinen puoli on ristiinuritettu, joka parantaa tarvittaessa merkittävästi tartuntaa esimerkiksi betonivaluun. Lisäksi FF-EPS on saatavana isolla ristiinurituksella, joka toimii tuuletuskanavistona esimerkiksi loivilla katoilla.
FF-EPS 60S -seinä- ja -kattoeristeen patentoitu valmistusmenetelmä mahdollistaa haluttujen ominaisuuksien optimoinnin. FF-EPS 60 kPa voidaan asentaa niin betoni- kuin puurunkoon ja levyn ulkopinta voidaan verhoilla puujulkisivulla tai vanhennettu levy ohutrapata suoraan levyn pintaan. Esimerkiksi betonirunkoon levyt kiinnitetään joko laastiliimaamalla tai PU-liimavaahdolla ja kiinnitys varmistetaan muutamalla mekaanisella kiinnikkeellä. FF-EPS on myös erittäin kustannustehokasratkaisu vinoissa yläpohjissa ja tasakatoilla, joissa haluttu eristepaksuus voidaan toteuttaa lukkopontatun reunaprofiilin ansiosta yhtenäiseksi ja tiiviiksi yhdellä eristekerroksella.
Finnfoam Oy valmistaa FF-EPS:ää ainoastaan harmaalla raaka-aineella, koska saavutettu eristyskyvyn parannus korvaa kalliimman raaka-aineen aiheuttamat kustannukset. Harmaa FF-EPS on eristyskyvyltään noin 16% parempi kuin perinteinen valkoinen EPS. Esimerkiksi 170 mm FF-EPS:ää vastaa 200 mm perinteistä valkoista EPS:ää. Lisäksi ohuemman eristekerroksen painumat ovat pienempiä kuin paksumman. Mikäli eristepaksuus kasvaa yli 150 mm:n, suosittelemme lattiaeristeen lujuuden kasvattamista, ettei eristeen kasaanpuristumisesta aiheutuva betonilaatan painuminen muodostu ongelmaksi. Suosittelemme, että yli 170 mm maanvaraisen alapohjan eristys tulisikin tehdä lujuusluokan F-200 tai F-300 Finnfoam-levyillä. Finnfoam ei painu kasaan ja kestää kuormia hyvin, vaikka eristepaksuutta kasvatetaan.
Vettymättömistä Finnfoam-lämmöneristeistä poiketen FF-EPS ei sovellu routaeristeeksi maahan asennettavaksi, koska FF-EPS ei kestä vettymättä routaeristeeseen kohdistuvaa sulatus–jäädytysrasitusta, joka osoittaa routaeristeen pitkäaikaiskestävyyden. FF-EPS ei pärjää kustannustehokkuudessa Finnfoam F-300 ja F-200 laaduille, koska FF-EPS-routaeristettä tulisi olla arviolta kaksi kertaa paksumpi kerros kuin Finnfoam-eristettä saman lämmöneristyskyvyn saavuttamiseksi, kun routaeristeen lämmöneristyskyvyssä otetaan huomioon kosteuden heikentävä vaikutus.
